Hautaustoimisto Perttalan historia
1932 Alkuperäinen Perttala
Hautaustoimisto Perttala perustetaan Eerikinkadulle.
1940
Sodan aikana ilmapommitus tuhosi Eerikinkadun liikkeen, joten vuonna 1948 avattiin uudet toimitilat Linnankadun ja Brahenkadun kulmaan, Vähätorin laidalle.
Toiminta jatkuu edelleen samassa osoitteessa, Linnankatu 3.
1956 Alkuperäinen Perttala
Taimi ja Paavo Perttala eroavat ja Perttala jää Taimi Perttalan haltuun.
Annikki Perttala tulee äitinsä Taimin avuksi hautaustoimistoon.
1965
Paavo Perttala avaa Turkuun eron jälkeen perustetun uuden vaimonsa Allin mukaan nimetyn Hautaustoimisto A. Perttala Ky:n (ja se myytiin 1980-luvulla Hautaustoimisto Saarisen suvulle).
1980-luku
1980-luvulla Annikki Perttala, joka oli koulutukseltaan sairaanhoitaja, osallistuu saattohoidon kehittämiseen Turun seudulla.
1984
Oma puusepänverstas lopetetaan.
1984
Oma puusepänverstas lopetetaan.
1988
Hautaustoimisto Perttala, Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnan kadulla on jää ainoaksi Perttalan hautaustoimistoksi, kun Alli Perttala myy A.Perttalan Jarmo ja Jari Saariselle (Hautaustoimisto Saarinen).
2011
Sirke Nisso Annikki Perttalan tytär siirtyy jatkamaan perheyritystä.
Hämeenkadun liike suljetaan ja toiminta keskittyy jokirantaan, pääkirjaston naapuriin osoitteeseen
Linnankatu 3
.
2017
Aurora Nisso tulee äitinsä Sirke Nisson avuksi toimintaan 2017
2020
Hämeenkadun liike avataan uudelleen.
Hautaustoimisto Perttala, Annikki Perttala-Koskinen Oy – Luotettavaa hautauspalvelua vuodesta 1932 Turussa
Vuonna 1932 – 87 vuotta sitten – maailma ja Turku olivat ihan erilaiset kuin nykyään. Isoäitini Taimi Perttalalle se oli käänteentekevä vuosi. Vuonna 1932 hän perusti Hautaustoimiston Eerikinkadulle, äitini Annikin ollessa vasta 2 vuotias. Se oli rohkea ja ainutlaatuinen teko nuorelta naiselta siihen aikaan.
Isoäitini lähisukulainen oli puuseppä ja sen ajan tavan mukaan hän teki myös arkkuja kotiverstaassa. Näin arkut ja hautaaminen olivat tulleet isoäidilleni tutuiksi jo lapsuudessa.1930-luvulla ei starttirahoja tunnettu eikä nuorella tytöllä ollut asiaa pankkiinkaan.Näin ollen isoäitini äiti lainasi rohkealle yrittäjätyttärelleen rahat ensimmäiseen autoon,tiesi äitini Annikki kertoa.
1940-1948
Sodan aikana ilmapommitus tuhosi Eerikinkadun liikkeen ja vuonna 1948 muutettiin nykyisiin toimitiloihin Linnankatu 3:een Brahenkadun kulmaan Vähätorin laidalle, missä toimintamme jatkuu edelleen jo kolmannessa naissukupolvessa.
Äitinsä toimiminen yrittäjänä loi puitteet Annikin koko lapsuudelle ja nuoruudelle. Verhoomo, puusepänverstas ja liikkeen takahuone tulivat tutuiksi leikkipaikoiksi perheen ainoalle lapselle.
.Koska Annikin isä Paavo siirtyi vähitellen työskentelemään täysipäiväisesti hautaustoimistossa ja sunnuntainakin oltiin töissä, ei eroa työn ja muun elämän välillä oikeastaan ollut
Toiminnan pääpaino oli alkuaikoina arkkujen valmistus, verhoilu ja myynti sekä vainajien kuljetukset. Omaiset hoitivat yleensä muut järjestelyt ajan tavan mukaisesti itse. Toinen maailmansota toi omat haasteensa ja vaikeutensa toimintaan ja puutetta oli melkein kaikesta.
1900-luku
1900-luvun alkupuolella arkunvalmistus siirtyi vähitellen arkkuihin erikoistuneitten puusepäntehtaitten tuotantoon. Oma verstaamme toimi harvinaisen pitkään, missä valmistimme niin puuvalmiit verhoiltaviksi tarkoitetut arkut kuin jalopuuarkutkin.
Kaarningontiellä ollut puusepänverstaamme lopetettiin vasta vuonna 1984, koska alasta kiinnostuneita puuseppiä ei enää löytynyt vanhojen jäädessä eläkkeelle. Puuvalmiit ja jalopuuarkut hankittiin sen jälkeen Arkkutehdas Mettäseltä ja myöhemmin myös Suomen Hautaustoimistojen Tukku Oy:ltä. Molemmat sijaitsevat Punkalaitumella. Puuvalmiiden arkkujen verhoilu jatkui omassa verhoomossamme.
1956
Kun Taimi ja Paavo Perttala erosivat 1956, päätti äitini Annikki jäädä auttamaan omaa äitiään hautaustoimiston hoitamisessa ja jätti työnsä sairaanhoitajana. Tässä yhteydessä avattiin toinen liike vuonna 1961 Hämeenkatu 1:een. Aloitin samana vuonna kansakoulun Turun keskustassa. Muistan vieläkin miten jännittävää oli yksin matkata raitiovaunulla nro 2 äidin luo liikkeeseen. Liike lopetettiin vuonna 2011 ja palvelu keskitettiin Linnankatu 3:een.
Annikin omaa arkityötä häiritsi vuosien ajan Taimi-äidin ja Paavo-isän avioeron seuraukset. Eron jälkeen Paavo lähti Turusta ja palasi Turkuun yhdeksän vuoden jälkeen vuonna 1965 uuden vaimonsa Allin kanssa. He perustivat Turkuun Hautaustoimisto A.Perttala Ky:n. Paavon kuoleman jälkeen v.1988 Alli Perttala myi A.Perttala Ky:n Jarmo ja Jari Saariselle, jotka olivat Hautaustoimisto Saaristen omistajia.
Nimisekaannuksia ja siitä johtuvia ” toisessa” Perttalassa käyntejä sattui usein. Ja tapahtuu edelleen.
1967
Kun 1967 rakennettiin krematorio Pyhän Ristin kappelin yhteyteen, alkoivat tuhkautukset lisääntyä myös Turun seudulla ja uurnien valmistus alkoi.
Annikki Perttala-Koskisen muistolle 1930-2013
Annikki Perttala-Koskinen pyrki aktiivisesti kehittämään hautausalaa. Alan koulutus oli hänelle tärkeää. Hän vei eteenpäin vainajien ja omaisten asioita niin arjen ratkaisuissa kuin eettisissä asioissa sekä Turussa että valtakunnallisesti Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n kautta.
Hän osallistui lukuisiin suunnittelu-ja kehittämishankkeisiin, joihin myös itse toisinaan osallistuin. Sairaanhoitajakoulutuksensa johdosta Annikkia pyydettiin 1980-90 luvulla pitämään luentoja sairaanhoito-opiskelijoille saattohoidosta ja surevien ihmisten kohtaamisesta.Äidilleni ja isoäidilleni on myönnetty Yrittäjien Timanttiristi ja äitini oli myös Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n kunniajäsen.
Omaisten palveleminen ja hautausalan kehittäminen muodostuivat äidilleni, Annikki Perttala-Koskiselle tärkeäksi elämäntehtäväksi, jonka eteen hän ehti työskennellä yli 50 vuotta.
1900-luvulta tähän päivään
1980-luvulta lähtien hautaustoimiston palvelut ovat jatkuvasti laajentuneet ja nykyään olemme ns. täyden palvelun hautaustoimisto.Haluamme jatkaa palvelutyötä isoäitini ja äitini viitoittamalla tiellä.
Lämmöllä